Saavutettavuus somessa

Huomioitko somemarkkinoinnissasi heikkonäköiset? Millaista on saavutettava sisältö ja mitä voit tehdä ollaksesi paremmin saavutettavissa?

Olin vuosia optisella alalla oppien runsaasti silmiemme terveydestä ja näkemisestä – teen itsekin työni yhdellä silmällä, sillä toinen on synnynnäisesti ja korjaamattomasti heikkonäköinen. Tämä inspiroi minua puhumaan saavutettavuudesta somessa ja muovaamaan resurssieni mukaisesti omaakin ulkoasua enemmän siihen suuntaan. Saavutettavuustoimia on useita, perehdyn tässä julkaisussa nyt näkemiseen ja kuvalliseen markkinointiviestintään, johon sisältyy tekstiä. Tämähän on hyvin tyypillinen kuva/mainos lähes jokaisen yrittäjän fiidillä.

Saavutettavuustoimet eivät voi tietenkään taata, että sisältö muuttuu niiden myötä aivan kaikille helppolukuiseksi ja saavutettavaksi, mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tälle kannattaa antaa silti ajatusta. Kiitos jo etukäteen, mikäli jatkat lukemista.

Kun nyt puhun saavutettavuudesta tällaisessa somekuvassa, puhun näkövammaisten lisäksi myös muun hyvin tavanomaisenkin näköhäiriön omaavan henkilön huomioimisesta ja yhdenvertaisuudesta. Esimerkiksi lähinäön huonontuminen tapahtuu hyvin usealle ja joskus niin voimakkaana, ettei lukulasitkaan riitä kaikista pienimpään fonttiin. Tuskin kukaan haluaa tietoisesti rajata kohderyhmästään meidät ulos? Lähinäkö saattaa alkaa huonontua jo nuorellakin iällä.

Niitä pieniä ja ohuita fontteja näkyy nyt todella paljon, joista en saa itsekään selvää. Eli karsiudun tämän vuoksi potentiaaliselta asiakas- ja seuraajalistalta pois. Tämä ei ole hyvä trendi. Ei näkövammaisille, eikä myöskään meille joilla on lievempiä näkemisen ongelmia.

Graafikon työtäni tämä ei toki haittaa, sillä jo 2010 tehdessäni taittoa lehdessä, meillä oli minimikoko tietylle selkeälle fontille leipäteksteihin minkä alle ei menty ja sen alle en mene edelleenkään. Sen näen vallan hyvin, mutta olen esitellyt optisen alan työssäni suurennuslaseja henkilöille, jotka eivät näe sitäkään.

Taustalla on varmasti tietämättömyys, joten ajatuksenani onkin minkäänlaisen syyllistämisen sijaan ihan vaan puhdas informoiminen. Haluan jakaa tätä kirjaimellista näkökulmaa ja tietoisuutta asiasta eteenpäin ja pyydän myös lempeästi brändisuunnittelua ja -koulutuksia myyviä tahoja tutustumaan aiheeseen – nostamatta ketään tikunnokkaan, näitä koulutuksia on nimittäin omalla algoritmillani paljon eri tarjoajilla.

Kun tilaat ammattilaiselta työn, rohkaisen kysymään ”osaatko ottaa saavutettavuuden huomioon”?

Väreillä ja fonteilla nimittäin ON väliä, ei pelkästään brändiäänen tukena ja huomion herättäjänä, vaan myös saavutettavuuden saralla. Suunnittelen itsekin tilauksesta asiakkaille somepohjia Canvaan tai Expressiin – huomioiden saavutettavuuden mahdollisuuksien ja asiakkaan toiveiden, itsesuunnittelemani tai jo olemassaolevan yritysilmeen mukaisesti.

Kun kontrastinäkyvyys on hyvä ja fontti selkeä niin sisältösikin pääsee loistamaan kaikille.

Joskus voi nimittäin käydä niinkin, että vika ei olekaan sisällössä, vaan vaikeasti tulkittavassa ulkoasussa. Kun itse tietää ja näkee tarkalleen mitä siinä omassa julkaisussa lukee, niin saavutettavuutta voi olla ihan ymmärrettävästikin vaikea arvioida ulkopuolisen silmin. Värikäs ja erottuva saa ja voi olla myös samalla kun kirjaimellisesti erottuu kaikille. Se vaatii vaan nippelitietoa ja hienosäätöä julkaisuja suunnitellessa! Minullakin on brändiväreissäni yhdistelmiä, jotka eivät toimi suoraan keskenään, mutta erikseen kyllä.

Lisää tärkeää tietoa löydät esimerkiksi Näkövammaisten liiton sivuilta, joka toimii ammattiosaamiseni lisäksi myös omana lähteenäni ja josta löytyy tämän lisäksi kattavat ohjeet kuinka lisäät ALT-tekstin mahdollisuuksien mukaan julkaisujesi kuviin eri alustoilla julkaisua tehdessäsi. ALT-teksti on siis tekstitetty kuvaus kuvalle, jonka ruudunlukulaite osaa lukea näkövammaiselle käyttäjälleen. Otan tämän tarpeen vaatiessa käyttöön myös omalle tililleni – usein kuvani sisältävät kuitenkin saman tekstin joka löytyy itse kuvatekstistäkin.

Saavutettavuus somessa ei ole vielä lakiin kirjattu vaatimus muille kuin viranomaistahoille, mutta itse koen sen kuitenkin huomionarvoiseksi ja tärkeäksi, yhdenvertaisuutta tukevaksi asiaksi. Ei puhuta edes lähes tai täysin näkönsä menettäneistä, vaan ”normaalillakin” näöllä tai lievillä näön muutoksilla se heikko tai liiallinen kontrasti vaikeuttaa todella sisällön tulkitsemista. Tällaista trendiä on ollut nyt paljon.

Haluatko kokeilla kontrastitarkistusta itse?

Mikäli haluat kokeilla kontrastitarkistusta itse, yksi helppo työkalu löytyy WebAIM:ilta klikkaamalla tästä. Käytin WebAIM:in ilmaisia ohjeita apuna rakentaessani omaa sivustoani – pääset testaamaan myös sivustosi esteettömyyden arvioitua tilaa Wawen sivuilla klikkaamalla tästä. Asiakastöihin käytän Adobe Coloria, sillä teen moodboardit ja koko suunnitelman muutenkin Adoben ammattiohjelmistoilla. Omalla kohdallani värien valintaa helpottaa toki koulusta opittu värioppi ja sen hyödyntäminen käytännössä sekä omat näkemisen haasteeni. Ei siis hätää, autan koulutettuna graafikkona tässä erittäin mielelläni mikäli oma tekeminen tuntuu epävarmalta ja tarvitset apua sekä näkemystä!

Lähteet ja linkit ovat rehellisiä suosituksia, eivätkä minkäänlaisessa kaupallisessa yhteistyössä kanssani.

Kiitin jo etukäteen, mutta kiitän uudelleen, mikäli luit tänne asti. Toivottavasti tämä aihe herätti ajatuksia ja perusteli itsensä hyvin!

Muita aiheeseen liittyviä lähdelinkkejä (tekstini ei sisällä suoria lainauksia):

https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/linkkeja-ja-tyokaluja/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/wcag-21-lain-vaatimukset