Positiivinen luottotietorekisteri (paitsi yrittäjille)

Positiivinen luottotietorekisteri on paljastanut todelliset karvansa. Mikäli olet toiminimiyrittäjä, maatalousyrittäjä, sinulla on osinko-, apuraha- tai pääomatuloja, olet saattanut huomata viimeisen vuoden aikana selittämättömiä vaikeuksia lainojen, luottojen, osamaksujen tai laskujen saannissa. Mikäli tulosi koostuvat täysin edellämainituista etkä saa lisäksi etuus- tai palkkatuloja, tulotietosi näyttävät tällä hetkellä pyöreää nollaa kyseisessä rekisterissä.

Kirjoitan tämän tekstin toiveesta – informoidakseni selkokielisesti tämän hetken (4/2025) tilannetta ja mitä siitä tiedetään. Olin hetken valmistelemassa tästä kansalaisaloitetta, mutta sain konsultointivaiheessa tiedon, että tällaista ollaan jo valmistelemassa myös järjestötasolla (Myry) – päätin siis luopua suunnitelmasta ja odotammekin nyt resursseiltaan suuremman ja osaavemman tahon toimia ongelman ratkaisemiseksi.

Ja mikä se positiivinen luottotietorekisteri oikein on?

Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön huhtikuussa 2024 tarkoituksenaan torjua kotitalouksien ylivelkaantumista ja parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta. Verohallinnon ylläpitämään rekisteriin kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista, jotka saadaan pääasiallisesti Verohallinnon ylläpitämästä tulorekisteristä. Tulorekisteri ei kuitenkaan sisällä kaikkien tulotietoja. Sieltä puuttuvat kokonaan toiminimiyrittäjien ja maatalousyrittäjien tulot, apurahat sekä osinko- ja pääomatulot, jotka eivät täten siirry positiiviseen luottotietorekisteriinkään.

Tämä on ongelmallista, sillä rekisterin astuttua voimaan, nykyään luottoa tarjoavat tahot arvioivat automatisoidusti luotonhakijan luottokelpoisuuden nimenomaan positiivisen luottotietorekisterin kautta. Jos rekisterissä ei näy tuloja, tulee hakijalle automaattisesti hylkäävä luottopäätös, vaikka hakijalla olisi riittävät tulot ja moitteettomat luottotiedot.

Positiivisen luottotietorekisterin sisältämät tiedot ovat henkilötietoja ja rekisteröidyllä pitäisi olla oikeus vaatia virheellisten tai puutteellisten henkilötietojen oikaisemista.

Positiivinen luottotietorekisteri ei saisi aiheuttaa kielteisiä luottopäätöksiä tosiasiallisesti perusteetta ja ihmiseen merkittävästi vaikuttavissa päätöksissä on käytettävä aina oikeita tietoja. Näinhän sitä ainakin luulisi. Rekisterissä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta näiden puutteellisten tulotietojen korjaamiseen. Ongelma on tiedostettu itseasiassa jo rakennusvaiheessa, mutta rekisteri on päätetty ottaa siitä huolimatta käyttöön. Rekisteriä tarkastellaan uudelleen näillä näkymin vasta vuonna 2028, eli mikäli muutosta tapahtuisikin, ei se tule käsittelyaikoineen tapahtumaan vielä vuosiin.

Tällä hetkellä rekisteri on asettanut yli 250 000 itsensä työllistävää suomalaista yrittäjää tahtomattaan taloudellisesti eriarvoiseen ja turvattomaan asemaan, eikä yhdenvertaisuus toteudu. Käsittelyä on aikaistettava ja muutoksen on tapahduttava.

Vaikka luotonmyöntäjiä kehoitetaan käyttämään maksukyvyn arvioinnissa positiivisen luottotietorekisterin lisäksi muita tietolähteitä, tämä ei ole tällä hetkellä toimiva ratkaisu yleisten luotonmyöntäjien kanssa automatisoidusti toimiessa. Todellisten tulotietojen toimittaminen on ollut jossain tapauksissa mahdotonta. Finanssiala siis käytännössä katsoen kohauttelee vain olkapäitään, vaikka voisivat ensiratkaisuna helpottaa ongelmaa tarjoamalla tarvittaessa mahdollisuuden todellisten tulotietojen toimittamiseen.

Sen jo tiesimmekin, että tulorekisterin vuoksi toiminimiyrittäjien lainansaanti pankista on ollut haastavaa, mikäli tulot ovat esimerkiksi sesonkiluonteisia (eivät jakaudu tasaisesti, vaikka olisivat vuositasolla riittävät). Senkin tiesimme, että kun aloitat tyhjästä, sinun täytyy selvitä muutama hyvin toimeentuleva tilikausi, jotta voit ylipäätään kävellä pankkiin hakemaan lainaa ja todistaa tasaiset tulosi ja maksukykysi.

Mutta nyt, vaikka meillä olisi luottotiedot kunnossa ja sanotaan, että viimeinen vuosi on mennyt oikein mukavasti, me emme saa lähtökohtaisesti mitään luottoa. Tarkoitan tällä nyt perinteisten suomalaisten pankkien lisäksi esimerkiksi Klarnaa, Qliroa, ResursBankia, Teliaa, DNA:ta tai vastaavaa, kun koitamme ostaa jotain laskulle tai osamaksulle.

Tämä ei kosketa vain yritystemme hankintoja, vaan myös henkilökohtaisen elämämme hankintoja. Mikäli sattuu jotain, mitä et ole juuri sille hetkelle budjetoinut (mutta minkä voit kuitata myöhemmin tai hakea vaikka vakuutusyhtiöltä jälkikäteen), ei ole mitään tehtävissä ellet saa todistettua maksukykyäsi. Ja todennäköisesti et saa, koska luottopäätös on täysin automatisoitu rekisterin perusteella.

Kyse ei ole ylivelkaantumisesta tai siitä, että ”mitä sitä sitten elää osareilla ja luottokortilla önnönön” – ei ollenkaan. Kyse on siitä, että tarpeen tullen jokaisella meillä tulisi olla todellisiin tulo- ja luottotietoihin perustuva likviditeetti.

Esimerkkejä rekisterin aiheuttamista konkreettisista ongelmatilanteista:

Hätätilanteessa on akuutin isomman hankinnan voinut ottaa luotolle, laskulle tai osamaksulle. Tämä ei ole rekisterin myötä kaikille enää mahdollista ja rekisterin aiheuttama maksukyvyttömyys voi aiheuttaa vakavaa taloudellista turvattomuutta.
Pienyrityksen kehittämistoimiin tarkoitettuja rahoituksia voi olla mahdotonta hyödyntää. Mikäli yrittäjälle myönnetään alueellista yritystukea, hankinnat täytyy useassa tapauksessa maksaa ensin itse ja tuki maksetaan vasta hankintojen jälkeen. Tuki voi jäädä hyödyntämättä ilman hetkellistä luottoa.
Yritykset, jotka myyvät palveluitaan ja tuotteitaan kolmannen osapuolen osamaksumahdollisuudella toisille yrittäjille, voivat menettää asiakkaitaan.
Positiivisen luottotietorekisterin aiheuttama taloudellinen turvattomuus voi nostaa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä tai estää sen kokonaan. Tämä voi lisätä työttömyyttä ja hidastaa talouskasvua.
Rekisteri antaa kiusallisen virheellisen kuvan luotonhakijan maksukyvystä ja luotettavuudesta tilanteissa, joissa hakijan luottokelpoisuutta arvioidaan.

Entä vuokranantajien ja työnantajien pyytämät luottotietoraportit?

Varmistin asian Suomen Asiakastiedosta, sillä olin kuullut aiheesta spekulointia ja epäilin, että nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Tässä suora lainaus saamastani vastauksesta: ”juuri niin, positiviisen luottotietorekisterin tiedot eivät vaikuta Asiakastiedon luottotietoraportteihin”. Voinemme siis onneksi jatkossakin saada vuokra-asuntoja ja työpaikkoja, mikäli tietomme ovat muuten puhtaat – tai ainakaan ne eivät jää saamatta luottotietoraportin vuoksi.

Tietoisuutta rekisterin aiheuttamista ongelmista täytyy levittää, jotta uudet aloittavat toiminimiyrittäjät ymmärtävät rekisterin vaikutukset kohdallaan ja jotta he, jotka ajattelivat ostaa kesällä rahoituksella uuden auton, ymmärtävät selvittää jo ajoissa, koskettaako tämä ongelma myös heitä. Mikäli joku olisi kertonut minulle tästä, olisin harkinnut yrityksen perustamisen ajankohtaa ja päätoimisuutta uudelleen.

Veikkaan omakohtaisella kokemuksellani, että pahiten tämä osuu 1-2 vuoden sisällä aloittaneisiin päätoimisiin yksinyrittäjiin, joilla ei ole lisäksi palkkatuloja tai etuuksia ja joilla ei ole taloudellista tukiverkkoa hätätilassa (esimerkiksi puolisoa). Olen itse helmikuussa 2024 aloittanut päätoiminen toiminimiyrittäjä ja huomasin rekisterin vaikutukset konkreettisesti kohdallani alkuvuodesta 2025.

Yrityksen alkutaipaleella kehitetään jatkuvasti toimintaa, joustetaan taloudellisesti ja tehdään mahdollisesti yrityksen toimintaa kehittäviä hankintoja rahoitusten avulla. Tämä oli omakin suunnitelmani, kunnes se ei enää rekisterin myötä ollut. En suoraan sanoen tiedä, onko minulla tulevaisuudessa muita vaihtoehtoja, kuin etsiä palkkatöitä yrittäjyyden rinnalle, mikäli aion tehdä isompia hankintoja ja haluan samalla säilyttää taloudellisen turvani. Se jos mikä kuulostaa kuormittavalta, kuin myös huolestuttavalta huomioiden alati pahentuvan työttömyystilanteen – töitä on vaikea saada. Olen myös kipukroonikko joka ei kykene aivan kaikkeen, se onkin yksi suurimmista syistä yrittäjyyteeni.

Tiedän, että ilman positiivista luottotietorekisteriä ja automatisoitua luotonmyöntöä olisin jo tehnyt kehityshankintani, ne maksaisivat itseään takaisin ja lyhentäisin lainaa täysin ongelmitta.

Mikäli tapaisin rekisteriä puoltavia tahoja, haluaisin kysyä heiltä pari kysymystä (saa kysyä minun puolestani):

Maksan n. 50% tuloistani veroa ja työeläkevakuutusta. Työllistän itseni tässä vaikeassa maailmantilanteessa sen sijaan, että olisin työtön. Luottotietoni ovat virheettömät. Miksi te haluatte rankaista tästä viemällä minulta maksukyvyn täysin perusteetta?
Luuletteko te, että jokainen menestyvä työnantajayritys on syntynyt valmiina osakeyhtiönä, joka on tehnyt jo ensimmäisenä vuotenaan voittoa?
Luuletteko te, että jokainen menestynyt yritys on selvinnyt täysin ilman ulkopuolista luottoa esimerkiksi koronakriisin läpi?
Ymmärrättekö te sen ristiriidan, että luoton- ja lainanmyöntäjien silmissä etuuksia saavat ovat rekisterin mukaan tulojen osalta maksukykyisempiä kuin me? Miten tulottomien velkaantuminen sallitaan verovaroin?

Melkoista. Toivon, että tämä tieto ja mahdollinen vertaistuki tavoittaa jokaisen, jota tämä koskettaa. Toivon, että eduskuntakäsittely aikaistuisi – valitettavasti tähän ole kuitenkaan tulossa mitään nopeaa ratkaisua. Toivon, että media nostaa tätä enemmän esiin. On käsittämätöntä, että näin laittomalta kuulostava ja eriarvoistava järjestely on päästetty ylipäätään läpi. Mitä enemmän tästä puhuu, sitä järjettömämmältä tämä todella kuulostaa.