Menestystä ja takaiskuja

Ihanaa helteistä kesän alkua ja voi hyvänen aika nyt taas. Eanamedia on vielä kirjoitushetkellä tuoreehko sieluni tuotos, enkä tehnyt alusta itselleni kovin helppoa. Tapahtuipa tässä taannoin osittain itsestäni riippumattomia asioita, jotka vaikuttivat väkisinkin yritystoimintaani siten, että jouduin pitämään heti alussa kuukauden tauon. Päivitin tämän tekstin jokin aika sitten Naisyrittäjien Facebook-ryhmään ja haluan jakaa tämän surkuhupaisan tarinan tännekkin. Ihan vaan, mikäli jollakulla muullakin on sellaisia hetkiä elämässä, että vetää jopa sanattomaksi. Tämä yritys on kuitenkin yhtä kuin omistajansa ja nyt jo hieman naurattaa.

Kukapa meistä suoriutuisi täydellisesti aivan kaikesta?

Mainittakoon, että ylitin ensimmäisenä kuukautenani tavoitteeni nelinumeroisella summalla yhdellä ainoalla julkitulolla, mikä sitten onneksi auttoi myös tämän seuraavan tapahtumasarjan käsittelyä. Ja kun nämä tapahtumat alkoivat, olivat keskeneräiset asiakastyöt kerenneet valmistua – mikäli olisivat olleet kesken, olisin kyllä hoitanut työni vaikka väkisin. Luotettavuudestani en siis tingi tulevaisuudessakaan.

Nyt lähtee.

”Jos sinusta tuntuu tällä hetkellä siltä, että olet jonkinlaisessa suossa… luehan tämä tarina.

Kerron pienen vertaistuellisen tilannepäivityksen siitä, että millaisessa vitsikkäässä elämäntilanteessa aloitin tämän yritystoimintani.

Samaan aikaan henkilökohtaisessa elämässäni siis kuohui, muutin akuutilla aikataululla Lapin kerrostalokaksiosta Pohjois-Pohjanmaalle maalle lähemmäs synnyinseutujani – tietysti onnekkaasti sisäilmaongelmaiseen taloon. Minun oli karsittava heti mm. somen päivittely päiväjärjestyksestä tässä uutta asuntoa/työtilaa etsiessä ja pelastaakseni irtaimistoni mahdollisimman nopeasti. Surkuhupaisinta oli se, että enpä minä olisi paljoa somea päivitellytkään, sillä väliaikaisesti asuttamassani mökissä ei toiminut puhelinliittymäni eikä sitä myötä nettiyhteydet lainkaan. Onneksi ehdin saada asiakastyön valmiiksi juuri ennen tätä, eikä yhtäkään asiakasta vahingoitettu ikävällä ignooraamisella. Maalla on aivan ihanaa, mutta minun on hieman vaikeaa tavoittaa asiakkaitani pelkillä savumerkeillä, vaikka läheisen järven kaikua hyödyntäen voisinkin koittaa karjua asiaani kuuluviin. Senkin kuulisi vain paikalliset, joita on tällä kylällä arviolta kaksi kappaletta ja nekin ovat peuroja.

Istuin tuossa yksi päivä tämän väliaikaisen mökkini portailla hiukset pystyssä ja silmäpussit rinnuksilla asti roikkuen, tuijottaen tyhjyyteen ja mietin hymyilevä posliininen puutarhatonttu vierelläni, että onpa kyllä tosiaan harvinaisen kätevää ja vitsikästä tällainen. Olen uudella paikkakunnalla, eikä minulla ole pysyvää kotia ja elantonani on tuore yritys, jonka töitä en voi tehdä. Taisin olla 18-vuotiaana paremmassa elämäntilanteessa. Upeaa. Suupieli alkoi nykimään ylöspäin, kun listasin pieleen menneitä asioita mielessäni. Tässä vaiheessa teiltä saatu tuki myös konkretisoitui ja tiesin, että ei ole oikeasti mitään hätää. Tämäkin hetki menee ohi.

Tokaisin lakonisesti ylitseni lentävälle kurkiauralle, että ”tervetuloa takaisin Suomeen ja jos tarvitsette uutta tekstilogoa, niin täällä olisi tekijä heti kun olen vaihtanut puhelinliittymää”. Tyhjään tuijottava hymyilevä puutarhatonttukin komppasi. Ilmeemme olivat varmaan hyvin pitkälti samanlaiset.

Nyt asiat alkavat kuitenkin hiljalleen rauhoittua ja kalenterissa on tilaa nettiyhteyden myötä uusille töillekin. Yhteysongelma aiheutti jo naurunpyrskähdyksiä, että miten voikin kerralla mennä asiat näin mahdottomiksi. Olen kuitenkin päättänyt tehdä mahdottomasta mahdollista ja lähetän samaa sitkeyttä ja voimaa muillekkin sitä tarvitseville. Sinä selviät kyllä! Niin minäkin. Voitte kuvitella tähän loppuun ytimekkään ja asiaani tehostavan kirosanan. Niitä on saattanut lipsahtaa henkilökohtaisessa elämässäni jonkin verran viime aikoina, vaikka asiallisen ja sivistyneen ammattilaisen illuusiota ylläpidänkin.

Graafinen suunnittelija ja tekstisisällön tuottaja täällä siis palveluksessasi Haapajärven maaseudulta käsin, mutta kuka tietää, missä puuliiterissä ja millä paikkakunnalla tulen lopulta työskentelemään. En ylläty enää mistään.

Parasta tässä on se, että etätyöyrittäjänä ollessa sillä ei ole itseasiassa mitään väliä. Yrittäjyys siis mahdollistaa tämänkin sekoilun.”

Sillä lailla.

Tässä mennä sitkutetaan väliaikaisessa asumuksessa omaisuus varastoituna, mutta olkoot. Tämä kaikki antaa nyt vaan lisäpuhtia suoriutua haastavissakin tilanteissa. Olen suorastaan inspiroitunut! Voi olla, että niitä asiallisia toimistokuvia en kuvaa vieläkään, sillä toivon mukaan tuleva toimistoni ei koostu Clas Ohlsonin muuttolaatikoista ja jätesäkeistä. 😀

Voisin aivan hyvin jättää tämän kertomatta, mutta toisaalta tämä ei nyt enää vaikuta työntekooni ja siitä suoriutumiseen mitenkään, joten miksi peitelläkään. Ihmisiähän me kaikki olemme, kollegat ja tulevaisuuden asiakkaat. Itsestänikin on mukava asioida aitojen ja rentojen ihmisten kanssa, se luo luotettavuutta ja aina jonkintasoista samaistumispintaa.

Voit siis olla uskottavasti ammattilainen ja silti samaan aikaan myös ihan vaan normaali ihminen. Näin ainakin yritän uskotella itselleni.

Rakkaudella varastosta käsin, MUTTA TOIMIVALLA NETTIYHTEYDELLÄ,
Eve / eanamedia